Vesihuollon rakennemuutos
Vesihuollon rakennemuutos -keskustelussa yksi oleellinen osa on pienten vesilaitosten resurssien- ja osaamisen riittäminen. Tämä on aiheellinen huoli ja siihen huoleen tarjoaa erinomaista ratkaisua Jyväskylän Energian Pisara -palvelu. Monilla pienillä laitoksilla on kuitenkin halu pysytellä itsenäisenä toimijana. Tämä on ymmärrettävää ja monella tavoin myös perusteltua tietyissä tilanteissa.
Mutta toisinaan se johtaa aivan vääränlaiseen ajattelumalliin vesilaitoksen sisällä. Useilla foorumeilla on esitetty, että valtion pitäisi osallistua näiden laitosten pelastustalkoisiin tukemalla toimintaa merkittävästi. Tällaista ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Pientenkin vesilaitosten olisi syytä herätä huomaamaan omat velvoitteensa ja vastuunsa ja lähteä aktiivisesti kehittämään toimintaansa, mikäli itsenäinen toiminta on itseisarvo. Ulkomailla tilanne on monesti toinen. Esimerkiksi Saharan vesilaitos (huom! Tarina on fiktiota.) on piristävä poikkeus. Saharassa puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys, niin näkökanta saattaa yllättäen poiketa suomalaisista aatoksista.
Saharan vesilaitos
Kohdatessani Saharan vesilaitoksen johtajan ensimmäistä kertaa, sain hänestä hyvän ensivaikutelman. Johtaja vaikutti erityisen fiksulta, mutta heti alusta asti minulle muodostui ajatus, että hän on avun tarpeessa. Varovaisesti ja hienotunteisesti yritin kysellä, että voisinko olla jotenkin avuksi. Vähitellen rohkenin mennä suoraan asiaan ja esitin parhaan kysymyksen mitä nyt suomalaisena osasin: ”Annapas kun arvaan, tarvitsette apua valvontatutkimusohjelman ja varautumissuunnitelman teossa? Autamme mielellämme, meillä on kyllä muotoutunut hyvä käsitys näistä vuosien saatossa. ”
Johtaja oli kuitenkin vain hiljaa. Ajattelin, että nyt ei tainnut osua oikeaan. Pienen hiljaisuuden jälkeen päätin kuitenkin rohkaista mieleni ja kysyin: ”Vaikutatte vakavalta, onko nyt käynyt niin, että teidän toimintavarat eivät riitä toiminnan pyörittämiseen ja saneerauksien hoitamiseen ja tarvitsette yhteiskunnan tukea asioiden hoitamiseksi?” Viimein johtaja kuitenkin aloitti monologinsa: ”Minun tehtäväni on liian haastava, minun pitäisi pystyä kehittämään asiakkaiden asiakaskokemusta. Meillä on erityisen hyvät, mutta vaativat asiakkaat. Haluamme tarjota heille parasta mahdollista palvelua”
Hämmennyin, mutta syvennyin kuuntelemaan vuodatusta toimitusvarmuudesta, vedenkulutuksen vaihteluista, rikkonaisista putkista, veden laadusta sekä monista muista ongelmista, joista asiakkaat joutuivat maksamaan oman vetensä lisäksi. Johtaja kertoi, että hänen tehtävänään oli varmistaa, että asiakkaalla on kaikki kunnossa mitä veden toimitukseen tulee.
Tiedonkeruu ja analytiikka avuksi
Johtaja vaikeni ja minun vuoroni oli aloittaa. Oli ilo kertoa, että uudet etäluettavat vesimittarit eivät ole pelkästään veden kulutuksen mittaamista varten, joka sekin on sinänsä upea asia. Niillä voi lisäksi valvoa veden toimitusta asiakkaalle asti. Vesilaitos saa tiedon reaaliajassa muun muassa jatkuvista vuodoista, laite- ja putkirikoista, jäätymisvaarasta sekä takaisin virtaamista. Vesilaitos pystyy näin ollen muotoilemaan palveluaan uudella tavalla ja tarjoamaan asiakkaalle uudentyyppistä palvelua varmistaakseen tyytyväisen asiakkaan. Lopuksi esittelin hänelle Petari.fi:n reaaliaikaisen raportin, josta yllämainitut asiat selviävät.
Voi sitä hymyä, kun kerroin että voimme tarjota palveluna koko ketjun. Vesimittarin, vesimittarin asennuksen, jatkuvan tiedonsiirron, tietojen analysointialustan sekä kulutustietojen toimittamisen laskutukseen.
Johtaja oli juuri ojentamassa kättään, kun heräsin unestani uudella innolla alkavaan päivään.
Ari Huusko